torstai 16. marraskuuta 2017

Pisnes-meitsi ja Peetu sähikäinen



Heippa kaikille. Meitsi luuli tähän viikkoon saakka että mamma ei pysty enää yllättämään, oon jo niin tottunut sen haparoivaan logiikkaan ja omituiseen huumoriin. Väärässä olin meinaan mamma yllätti meitsin niin että meinas mulla mennä kalkkunaleike väärään kurkkuun kun kerto sen jutun. 

Mamma sano meitsille jo alkuviikosta, että nyt Nero kannattaa tarkkailla postia ! Meitsi mietti että onpas aika mennyt nopeesti kun joulupaketteja jo alkaa tulemaan postin mukana. No ei ollutkaan joululahjapostia mitä odotettiin vaan meitsille käyntikortteja ja vielä kuvan kanssa !

Meitsi onkin miettinyt monta kertaa että jotain puuttuu tästä yhtälöstä missä on perusruokaa, huikopaloja, lenkkeilyä, matkustamista, lakanoilla nukkumista ja rapsutuksia tasaiseen tahtiin. No en ois ikinä arvannut että se on käyntikortit mitkä puuttuu että voi elää tasapainoista bulldogin elämää.

Joo en usko vieläkään että niitä käyntikortteja vailla olin, ennemmin vaikka koirahierontaa.
No mammalla on se oma logiikka ja sen mielestä meitsi tarvii käyntikortit. Meitsi luuli että vaan ihmisillä, sellasilla pisnesmiehillä ja naisilla on semmoset kortit. 

Tänään lenkillä tapasin uuden kaverin. Sen nimi on Peetu. Se on vielä pentu ja sillä oli virtaa yhtä paljon kun meidän koko kylässä yhteensä kun iltapimeässä kaikki valot on päällä. Se oli tosi kiva ja mamma sano että ihanan söpö hauva-vauva ja vois ottaa sen meille hoitoon ja sillä tuli taas se hauva-vauva kuume. 

"Onkos meitsille tullut käyntikorttipostia..."

"Ai siinäkö on nyt pakettikortti....en kyllä mamma kehtaa itse mennä postiin hakemaan...käy vaan ihan keskenäs"

"Sulla kun mamma on noita viisaita ideoita niin kuin ne meitsin käyntikortit niin et sitten kuitenkaan miettinyt että missäs pisnes-meitsi niitä kantaa, hehe et ihan loppuun saakka miettinyt"


"Et oo mamma tosissas ! Sano että tää on yksi sun omituisista vitseistä....Tää on sitä paitsi isännän vyötärölaukku ja oot kieltänyt sitäkin sitä laittamasta vaikka isäntä on sanonut että ois tosi kätevä vaikka kesätorilla tai terdellä käydessä"

"No hyvä että tää laukku oli vaan vitsi....plääh tässä sulle kuva kun tilaat seuraavan setin käyntikortteja !

---

"Ai moikka, ootpas sinä ketterä poika !"

"Joo ihan kirsutervehdys riittää....ai sun nimi on Peetu...meitsi on Nero"

"Kuule Peetu tää on vähän pitkä juttu mutta ens kerralla saat meitsiltä käyntikortin niin muistat paremmin"




"Psst....arvaa mitä Nero...vaikka oon vasta pentu niin oon oppinut että käyntikortin voi jättää vaikka tähän tai seuraavan puskan juureen....senkus tirautat niin muistan kyllä"

"Oot kyllä Peetu ihan oikeessa mutta katos kun mun mamma....ääh antaa olla...."


"Heippa sitten Peetu oli kiva tutustua, nähdään taas ja tirautan tohon mun käyntikortin kun ei oo postista vielä haettu niitä kuvallisia"

"Oli kiva saada uusi kamu kylältä, mitähän Peetu tuumaa sit kun seuraavan kerran saa mamman taskusta meitsin kuvallisen käyntikortin, lirauttaakohan se ohi puskan"

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

ELMA-messuilua ja uusi lauman jäsen


Eilen oli messupäivä, siis mammalla ja isännällä. Ne oli ELMA-messuilla ja siellä oli ollut tosi paljon nähtävää ja ihmeteltävää. Eläimiä, käsitöitä, herkkuja ja paljon muutakin, sitten oli semmonen autletti mistä mamma oli tinkinyt itselleen uuden jakun. 

Kaikista parasta mammasta oli kun se tapasi siellä sen lapsen minkä nimi on Tytär.
Tytär on siellä töissä ja tekee jotain markkinointijuttuja, sillä oli eilenkin ollut tosi kiire työpäivä mutta oli silti luvannut pikaisesti tavata mamman ja isännän. 

Ne sopi treffit kahvilaan, mamma ja isäntä otti kapputsiinot ja Tytär seisoi pöydän vieressä valmiina lähtemään työjuttuihin heti kun puhelin soi tai aikaa kuluu yli kolme minuuttia. Ehti se mamma ja Tytär kuitenkin tärkeimmät kuulumiset vaihtaa ja Tytär huomautti mammalle että sillä on maitovaahtoviikset, isäntä ei ehkä olis huomannut kun se on niin tottunut. 

Tapasi mamma myös sen ystävän Kissatädinkin siellä, se jolla on se oma blogi http://triomiumau.blogspot.com/
Ne ei ehtineet kapputsiinolle kun Kissatäti oli siellä bloggaajapassilla ja oli kiire etsimään blogimatskua ja kuvailemaan. Sen verran ne ehti tavata että tärkeimmät naurut heläytti kotieläinhallissa, siellä oli niin hyvä akustiikka että alpakatkin oli hetkeksi jähmettyneet kuuntelemaan sitä naurua. Ai niin mamma ja Kissatäti oli käskenyt isännän ottaa niistä valokuvan ja silleen toooosi yläviistosta. Olikohan isäntä sen takia aika väsynyt kun tuli kotiin.

Mietittekö jo että saiko meitsi mitään tuliaisia kun jätettiin lauantaina moneksi tunniksi ilman huomiota kotiin. No sain tietysti, meitsin lauma kasvoi yhdellä Krokolla. Esittelyt on tehty Tarjous-kaverille, meitsillä vastuu kasvoi kun on jo keskisuuri lauma vahdittavana.

Onneksi mamma ei kuitenkaan tuonut semmosta alpakkaa meitsille, ne oli ollut kuulemma tosi söpöjä. Siinä olis jo ehkä liikaa meitsille paimentamista kun semmonen osaa liikkua omilla jaloilla. Tarjous-kaveri ja Kroko liikkuu vaan kun meitsi siirtelee. Oli siellä messuilla ollut paljon muitakin söpöjä eläimiä, jos mamma sais päättää niin varmaan aika moni niistä pyöris nyt meidän olkkarissa ja hakis huomiota kaikki omalla tavallaan.


"Meitsi sai messuilta uuden jäsenen laumaan, saanko esitellä: Kroko !"


"Alpakka osaa käyttää hammaslankaa"

"Hampaiden putsauksen jälkeen on kiva poseerata kameralle, tolleen se mammakin laittaa aina suun kun ottaa selfietä"

"Kaverikin halus kuvaan"


"Tarjous-kaveri tässä Kroko.....Kroko tässä on Tarjous-kaveri"


"Meitsin ja mamman halko-rojektin ansiosta saadaan lämpöä koko isolle laumalle"

"Siinähän sitä olikin yhdelle lauantaille ohjelmaa"


















keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Halkoprojektin päättäjäiset


Tänään heti kun päivä valkeni mamma lähti viimeistelemään halko-rojektin. Rojekti on mennyt hyvin paitsi tänään kun meitsi vielä lämmitteli sisätiloissa niin kuulu ikkunan läpi mamman karjaisu ja ruma sana...tai ehkä kaksi. Meitsi meni ikkunaan kurkkimaan että mikä mammalla hätänä. Siellä se pihalla ihan hyväkuntosen näkösenä seiso, piti yhtä sormea pystyssä ja tuijotti sitä vihasen näkösenä. Meitsi luuli että nyt oli sormi jäänyt kahden halon väliin ja murtunut. 

Mamma ryntäs saman tien sisälle ja vielä sano yhden ruman sanan. No ei se mamman sormi ollut murtunut vaan mieli kun oli kynsi osunut kovalla vauhdilla halon reunaan ja mennyt säröille, melkein poikki. Onneksi mammalla on ensiapulaukku, siellä on kynsiliimaa ja sai äkkiä kynnen taas yhdeksi palaksi.

Iltapäivällä mentiin lenkille ja mamma valitsi mahdollisimman kuivan lenkkimaaston ettei tarvii joka päivä pestä meitsiä lenkin jälkeen. Ei ollut hyvä idea koska meitsihän tykkää siitä suihkusta ja kirsunlämpimästä vedestä. Onneksi tässä iän mukana on oppinut pikku temppuja niin osasin tuonkin lenkin kääntää loppujen lopuksi suihkukeikaksi.

Lenkin jälkeen mamma palkitsi itsensä halko-rojektin päätösjäätelöllä. Oikeastaan se palkitsi eilen jo etukäteen mutta isäntä oli tuonut kaksi pistaasijäätelöä kun arvas että muuten päätöspäivänä ei ole palkitsemisjätskiä. Meitsikin sai rojekti-palkinnon, semmosen kanavihannesannoksen. 


"Odotan sisällä kun mamma lopettelee halko-rojektin, meen sitten tarkistamaan työn jäljen kun kaikki valmista"

"Mitä ihmettä se mamma karjuu niin että ikkunat helisee...sormi pystyssä ja sanoo rumia sanoja"

"Halko-rojekti valmis, kyllä näillä takkaa ja saunaa lämmittelee. Pitäisköhän jonkun sanoa mammalle ettei voi sitten ottaa alimmaista ensin...no ehkä isäntä hoitaa ne lämmityshommat"

"Ressu pitää laittaa kasaan...mitenhän se onnistuu kun mamma ei osaa viikata siistiä pienestä lakanastakaan"


"Hyvinhän se viikkaaminen meni...mamma kato täällä ois sulle luomujääpaloja pakkaseen, voit sitten laittaa siihen skumppalasiin"

"No niin sitten vielä toinen ressu ja roskat !"


"Ai tästä tulikin isännän moskapussi, joutuuko se viemään roskat talliin niin kuin kaikki mitkä ei muualle mahdu ?"


"No on se mamma kyllä kuivan ja siistin lenkkireissun valinnut niin kuin uhkailikin...ois kyllä niin kiva päästä suihkuun"

"Kato mamma tassut likastu... nyt joutuu tämä poika lenkin jälkeen suihkuun ! Miten niin astuin reitin ainoaan kuralätäkköön ?"

"Trallallal....lal...lallaaa...."

"No niin nyt tämä poika on valmis rojektinpäätös aterialle !"

"Hyvältä näyttää...kyllä kannatti huhkia halko-rojektin parissa"

"Njam....ja toinen njam....."

"Jättäiskö tuon lopun illemmaksi....no en"

sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Narraava kettu


Just kun kettu kotiutu tänne meitsin luo niin nyt se kohta jo lähtee takas omaan kotiin.
Kettu tutustu Tarjous-kaveriin, ei niistä ehkä bestiksiä tullut mutta kavereita kuitenkin. 

Kettu valtas taas tuttuun tyyliin kaikki parhaat makoilupaikat, pyysin että jättäis yhden paikan valtaamatta eli meitsin pedin. Se mun oma peti on semmonen äijä-valtakunta niin en haluis tyttöjen tuoksuja sinne, arvovalta pikkasen kärsis.

Kettu lupas ettei menis makoileen meitsin pedille mutta kun tulin yks kerta takapihalta asioilta niin oon melko varma että mun pedillä oli käyty. 


"Nero sun Tarjous-kaveri on nyt munkin kaveri mutta pikkasen liikaa se tuijottelee"


"Jaaha kettu...meitsillä on mamman erikoislupa tulla välillä lakanoille...mitenkäs sun lisenssin kanssa ?"

"Ole nyt sitten siinä mutta muista että en haluu tyttöjen tuoksuja mun omaan petiin, mehän tehtiin sopimus siitä eikö ?"



"Hihi....Nero selvä juttu ! Sun peti on äijä-peti, en mee sinne makoilemaan !"


"Mitähän se kettu siellä sisällä puuhailee..."


"Ettei vaan tekis kepposia kun en oo vahtimassa"


"Nero se siellä pihalla....mitäs jos pikkasen koitan....eihän se sitä tiedä..."

"Aika muhkee tää sen peti on....ai siellä se jo kolistelee kuistilla....pitää mennä omalle pedille"


"Mitäs ihmettä....mun bulldogin hajuaisti sanoo että ihan kun tässä olis makoillut joku tyttökettu...."



"Tässä oon Nero ollut koko ajan syvässä unessa, kysy vaikka Tarjous-kaverilta !"


"Joo joo kettu älä narraa !"



"Ai mennään vaan lenkille mutta tällä kertaa kettu ei saa pantaa ja hihnaa ekana koska huijas meitsiä"


 "No niin kettu odota siellä kiltisti, meitsi ekana lenkkivarusteisiin, opit sitten olla narraamatta"





lauantai 4. marraskuuta 2017

Lauma-elämää

Nyt se kettu on täällä ! Tosi kivaa vaihtelua meitsille ja Tarjous-kaverille. Ollaan ehditty jo käydä lenkillä ketun kanssa, oli niin märkä keli niin jätettiin Tarjous-kaveri kotiin. 

Lenkin jälkeen kettu tutustui Tarjous-kaveriin, ensin kettua ja kaveriakin jännitti mutta kyllä ne sitten tuli juttuun kun alkovat luottamaan toisiinsa. 

Pitemmittä puheitta, tässä on tämän päivän puuhastelut ketun ja Tarjous-kaverin kanssa. Mun mielestä ollaan tasapainoinen lauma. Meitsi...eikun kettu on lauman johtaja...Tarjous-kaveri on se mukava kaikkien kaveri ja meitsille jää tehtäväksi vahtia että lauma saa tasapuolisesti herkkupaloja. Meitsin tehtävä on helppo, tarvii vaan mammaa katsoa silmiin ja esittää nälkästä lemmikkiä, siitä hyötyy koko lauma.



"Saaanko ylpeänä esitellä meidän lauman. Johtaja-kettu, kaikkien Tarjous-kaveri ja meitsi itte eli herkkupalojen turvaaja"


"Kaikki alkoi tänään kuitenkin päivälenkistä kun kettu saapui. Kato kettu vasemman takajalan tahti on tämä !"

"Ja oikean takatassun tahti....yritä nyt keskittyä kettu ettet eksy meitsin järkkäämältä maisema-reitiltä !"

"Niistä maisemista Nero....huh, huh..."

"Arvaa mitä kettu....kun oot niin  jääräpäinen menemään omia polkuja niin meitsi järjesti sulle merkityn reitin !"

"Pysyt vaan samalla puolella tätä nauhaa kun meitsikin !"

"No just....ei sit huvittanut kuunnella..."

"Kröhöm...tulihan se kettu sieltä meitsin reitille....tais tulla pupu pöksyyn sivupolulla"

"Ai mikä nyt kettu niin naurattaa...ai meitsikö hyväuskoinen...?"

"Toi oli just sitä ketun puujalkahuumoria....saa nauraa..."

"Nyt kettu mennään sisälle ja saat tutustua  Tarjous-kaveriin !"

"Nero...Tarjous-kaveri on ihan ookoo mutta nyt tarvii päivänokoset jooko"


"OK kettu, otetaan koko lauma päivätirsat !"


"Voi Nero.....onneksi sun mamma komensi sut nukkumaan omalle paikalle...ei pysty kuuntelemaan sun kuorsausta oman pedin reunalla"

"No niin kai sitten...kettu omalla pedillä, meitsi omalla pedillä ja Tarjous-kaveri puolimatkan krouvissa...aika reilu meininki meidän laumalla"