keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Hyvin suunniteltu vaan ei tehty


Nyt kun meitsillä on kotona se kokopäivämamma niin ei ainakaan ohjelmaa puutu arkipäivinä.
Tai ainakin sitä ohjelman suunnittelua on hurjan paljon. Tänään mamma sai idean että lähetään koirapuistoon katsomaan meitsille kavereita. En oo ikinä ennen ollut mamman autossa ja eipä siitä koirapuistoreissusta tullut mitään kun en mahtunut mamman autoon. Oikeestaan just mahduin mutta mamma sano ettei vissiin ole turvallista kenellekään kun meitsin kylki hankaa vaihdekeppiin ja kirsu hinkkaa tuulilasia. Takapenkki on vieläkin pienempi, sinne ei mahtuis kun puoli bulldogin kroppaa.

Yritin myös istua penkillä sivuttain mutta sitten olis ollut kirsu sivuikkunassa kiinni ja häntä siellä vaihdekepin päällä. Mamma hetken mietti että jos pitäis meitsin puoleisen sivuikkunan auki niin meitsin pää sais lisää tilaa. Onneksi se luopu siitä ajatuksesta kun lenssuhan siitä olis voinut tulla molemmille.

Pikkasen harmitti kun odotin jo koirapuistoreissua mutta mamma lohdutti ja sano että mennään sitten ruskaretkelle kun ei päästy koirapuistoon. Ei siellä metsässä mitään ruskaa ollut, siis jos se tarkottaa jotain kirkkaita värejä. Ainut kirkas väri metsässä nähtiin kun mamma oli ottanut mukaan tyttöjen kakkapussin ! Meitsiä hävetti vaikkei onneksi näkynyt ketään kavereita. Olis siinä miehisyys kärsinyt kun oli jutskat pakattu pinkkiin pussiin.


"Auts mamma...vaihdekeppi hankaa meitsin kylkeen jos yhtään heilun !"





 "Sovitaanko mamma ettet sitten vaihda vaihdetta matkan aikana ?"



"Voin olla tälleen sivuttain....ai ei voida mennä ovi eikä ikkuna auki ettei tuu lenssu"

"Se siitä koirapuistoreissusta sitten....pitää odottaa että isäntä tulee töistä, sillä on sopiva bulldoginkuljetusauto"


"Mamma ei täällä mitään värikästä ruskaa oo, eikö nuo ollu saman värisiä jo alkukesästä"

"Voi herranenaika....mitä se mamma veti taskusta....!"


"Tyttöjen kakkapussi !"


 "Tuossa mamma....kerää äkkiä nyt ja sitten pistät tyttöjen kakkapussin taskuun ettei kaverit nää !"


"Ei oo tuossakaan vielä ruskanpunasta..."

"Eikös ne viisaat sano että ruskaa pakkasella eikä vielä semmosta oo näkynyt"

lauantai 16. syyskuuta 2017

Kokopäivämamma

Nyt on kamut tapahtunut paljon asioita bulldogin elämässä tällä viikolla. Vai miten sen nyt sanois näin laumaeläimenä....kun yhdellä laumasta tulee isoja muutoksia niin se vaikuttaa koko lauma-yhteisöön.

Kaikki alkoi siitä kun monta viikkoa sitten mamma lopetti töissä kahvin juonnin. Se puhu aina vaan kotiin tullessa yyteestä. Vaikka koira oonkin niin ihmettelin mikä ihmeen huuhaa-dieetti mammalla taas on kun on vaihtanut kahvin yyteehen. Meitsi mietti että siinä se menee taas omalla painollaan tuokin mamma hullutus ja hössötys ja kohta taas puhuu vaan kuinka monta kupillista kahvia joi toimistolla ja sitten taputtelee kipeää vatsaa.

Tässä on nyt jotain mitä ei pysty bulldogin logiikalla ymmärtämään. Eilen mamma tuli töistä kotiin ja kerto että nyt on yyteet ohi. Heti ajattelin että nonniin olisko edes kannattanut jättää sitä kahvia pois. Vielä enemmän hämmästyin kun mammalla oli se lila luomissa levinnyt (enemmän kuin yleensä työpäivän jälkeen) ja pyyhki silmiä paperinenäliinaan missä oli jo ennestään huulipunan jämiä.

No sitten se vasta uutispommi tuli minkä heti ymmärsin. Mamma on ensi viikosta lähtien kokopäivämamma. Sitä ei tarvita enää töissä ja se on meitsin kanssa täällä kotona. Hehe, vaikka mamma on kova kailottamaan niin sen kyllä kestää kun saan keskellä päivääkin rapsutuksia ja lenkin ja ehkä pieniä huikopaloja. 

Eilen oli vielä semmonen sattuma että isännällä on perinteinen miesten mökkiviikonloppu ja mammalla oli tulossa sen entinen työkaveri ja nykyinen hyvä ystävä Pipsa kylään. Muistan kyllä Pipsan, se on ennenkin käynyt meillä ja sillä on aina reppu mukana. Siellä repussa on aina sen pinkki huppari ja meitsille tuliaisia ! Molemmat mamman kanssa kiljuttiin riemusta kun Pipsa ja reppu tuli piristämään meidän iltaa.

Menihän se ilta kivasti tyttöjen illassakin....mutta ihan vaan luottamuksella lukijoille...ihan hirvee meteli mammasta ja Pipsasta lähtee kun ne parantaa maailmaa ja ottaa hanasta sitä punaista mehujuomaa. 





"Moikka Pipsa ja reppu....hei pliis jätetäänkö tervetuliaisseremoniat väliin, tuolla tuoksuu siankorva ja saparo !"


"No asiaa ! Mamma voi availla hanaa sillä aikaa kun me keskitytään Pipsan kanssa tuliaisiin"

"Voin kyllä Pipsa auttaa siinä muovipussin tuhoamisessa jos vie liikaa aikaa tyttöjen illasta"


"Hei täällä jo suu napsaa, tarviiko siitä taidetta tehdä !"

"Jiihaa tyttöjen illat on kivoja ennen sitä hanan aukaisua ja kailotusta !"



"Kato Pipsa olin kiltti poika....kaikki syöty...katotaanko loput tuliaiset heti  että voitte mamman kanssa keskittyä tyttöjen-illan kailotukseen !"




"Röyh....olipas taas hyvät ja runsaat tuliaiset...voi herranenaika mikä kailotus tyttöjenillassa mutta ei jaksa vielä siirtyä makkarin puolelle"







lauantai 9. syyskuuta 2017

Paluu arkeen


Moikka kamut ! Sen verran pitää vielä viime viikonlopun juhlista mainita, että koko meidän lauma on ollut tän viikon aika reporankana. Mamma sano että se johtuu siitä kun kukaan meistä ei ole enää nuori, vaatii veronsa kun on liian kivaa monta päivää peräkkäin.

Arki alko juhlien jälkeen silleen että isännällä oli kadonnut ääni. Jossain alitajunnassa toivoin että olispa mammalla käynyt samoin kun se kalkatti niin paljon niistä juhlista ja siitä miten kivaa oli. Kuulemma nuortuikin illan aikana ainakin kymmenen vuotta.
Siis omasta mielestä.(latojan sivuhuomautus).

No isännälle iski sitten kova lenssu ja eikä siinä kaikki ! Meitsille tuli ripuli alkuviikosta. Mamma arveli että se meitsin vaiva on jälkikäteen tullut jännäkakka kun oli niin paljon kaikkea kivaa ja vieraita viime viikonloppuna. 

Mammalla oli vaan kova väsy, ei lähtenyt ääni vaikka isännän kanssa salaa toivottiin sairasvuoteella.

On se mamma kyllä tosi huolehtivainen. Meitsille keitti kanafileitä ja riisiä vatsavaivoihin ja isännälle toi töistä itselleen lounaaksi hankitun mikroruoan kun olis mennyt parasta ennen päiväys seuraavana päivänä ohi. Mamma muisti mainita (kailottaa) että eikös olekin pyyteetön kun omista eväistä antaa isännälle. 

Tänään oltiin jo kaikki virkeämpiä ja lähdettiin ostosreissulle. Isäntä osti synttärikellon kun oli saanut synttäri-vierailta lahjoituksia sitä varten. Meitsi sai siankorvia ja lauantailuita plus uuden lelun ! Mamma osti pistaasijäätelöä. Koko porukka oli tosi hyvällä mielellä kun tultiin kotiin viettämään lauantaita.

"Juhlista on jo aikaa mutta taulua ei ole vielä laitettu seinälle kun isäntä on lenssussa sairasvuoteella. Mamma ei voi auttaa taulun laittamisessa kun ei välttämättä osu poralla seinään"
"Oli niin kivaa nähdä sukulaisia ja vieraita mutta mamma on oikeassa, se vaatii veronsa tässä iässä kun on tosi kivaa monta päivää peräkkäin"

"Kivaa vaihtelua meitsille ja isännälle sairasviikon jälkeen päästä kaupoille tekemään hankintoja. Mammakin otettiin mukaan ettei sillä tuu paha mieli"


"Sinne he hurahti isäntäväki kaupoille....toivottavasti isäntä löytää mieleisen kellon ja se tässä eniten jännittää löytääkö mamma pistaasijäätelöä"

"Kaikki löysi kaupasta mitä etsi ja meitsi sai tosi kivan uuden lelun !"

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Hyvässä hoidossa

No nyt on juhlat juhlittu vähäksi aikaa. Kivaa on ollut mutta koko perheellä on pikkasen haikea mieli kun vilkkaan viikonlopun jälkeen kaikki synttärivieraat ja sukulaiset on kotiutunut ja nyt on niin hiljasta.

Meitsillä oli kyllä eilenkin pikkasen haikea mieli kun kaikki muut lähti juhlimaan ja meitsi jäi kotia.

Onneksi sukulaistyttö Matilda tuli kesken illan hoitamaan ja viemään meitsin takapihalle. Oli sillä Matildalla äiti ja iskäkin mukana, ei ihan kahdestaan saatu leikkiä. Leikkimisen ja takapihan asioiden hoitamisen jälkeen meitsi sai vielä lohturapsutuksia ja Matilda sano ettei oo enää monta tuntia kun mamma ja isäntä tulee kotiin.

Matilda pikkasen huijas meitsiä koska meni siinä vielä aika monta tuntia ennen kuin mamma ja isäntä tuli kotiin. Meitsi heräs yöllä siihen kun mamma valitti 'aijaijaiaiai'. Sillä oli kuulemma jalat ihan tohjona tanssimisesta. Aamulla kun herättiin niin taas kuulu 'aijaiaijaiai'. Meitsi luuli että mammalla oli unohtunut korkkarit jalkaan ja sitä valitteli. Ei kun sillä oli menny niska ja hartiat kramppiin. Sen vielä ymmärrän että korkkareilla kompur....eikun tanssiessa menee jalat tohjoksi mutta en ehkä haluu tietää miksi mamman niska ja hartiat on krampissa tanssimisesta.

Aamupalan jälkeen isäntä esitteli kun oli saanut hienon näköistaulun lahjaksi. Joo ei se isännästä ollut (eikä onneksi mammasta) vaan se oli meitsistä ! Pakko myöntää että meitsi on nyt vähän lesona kun sain oman näköistaulun, olinhan jo monta vuotta haaveillut takapihalle omaa näköispatsasta. Siellä on nyt sellanen häijy pihatonttu-patsas, joka vaan osottaa kaikkia sormella.


"Älä Nero ole surullinen vaikket päässyt juhlimaan, siellä juhlapaikalla on kuule ihan hirveen kova metelikin"
"Näin Nero kun sun mamma tanssi jo alkuillasta niillä korkkareilla....ei se kauan jaksa ja tulee sitten kotiin"

"Ootpas mamma jättänyt korkkarit keskelle lattiaa....meitsillä voi kiireessä nyrjähtää nilkka !"

"Kröhöm....kaikki on kuulemma juhlissa kehunut meitsin näköistaulua"


"Kato mamma voidaan teetättää lisääkin näköistauluja, tää vois vaikka vinkata silmää veikeästi"


"Sit vois olla yks kokovartalo näköistaulu, meitsi voi poseerata tälleen auringonlaskua kohti!"



perjantai 1. syyskuuta 2017

Monenlaista synttäriä


Nyt on ollut puuhakkaat pari päivää. Täällä valmistellaan isännän synttärijuhlia ja mammallakin on siinä sivussa omat synttärit. Mamma täyttää vuosia tänään ja isäntä sunnuntaina. Meitsi on ollut mukana valmisteluissa, oon ollut siivoustyönjohtaja ja käynyt tarkistamassa isännän juhlapaikan.

Tänään tulee sukulaisia ympäri Suomea ja kavereita Itävallasta saakka. Vaikka ei mammalla mitään juhlia ole niin ne tulee kuitenkin illalla käymään ja rupattelemaan. Tätä iltaa ja vieraita meitsi odottaa tosi paljon niin saa hypp....tervehtiä tosi montaa ihmistä saman illan aikana ja sehän on suoraan verrannollista rapsutusten määrään. 

Huomenna on sitten isännän juhlat, meitsi ei mee sinne kun kukaan ei kuulemma ehdi vahtia meitsin tekemisiä. Pah, mitä siinä nyt olis vahtimista. Meitsi on jo iso bulldoggi ja löytää itse ruokaa ja rapsutuksia kun siltä tuntuu.

No oon nyt sitten kuitenkin kotona ja mamman sukulaiset käy illan aikana meitsiä kotona katsomassa ja päästää pihalle jalottelemaan ja jutskille. Ihan kivaa synttärinviettoa sekin on.


"Ai tässä soittaa isännän juhlien pändi, pitäiskö nuo penkkipinot purkaa niin olis yleisöllä kivempaa täällä lavalla"



"Muista isäntä sanoo mammalle jos se yrittää könytä lavalle että tuolla sivussa on portaat !"



"Tässä se mamma varmaan yrittää taas korkkareilla hiphoppia silleen nuorekkaasti, kun nyt vaan ei sattuis mitään"



"Voih, mamma kyllä eksyy kun täällä on enemmän kuin yksi huone"


"Kaikki oli kunnnossa juhlapaikalla, enää puuttuu pändi, ruoat ja vieraat"


"Meitsi on valmiina vastaanottamaan perjantain vieraat ja sukulaiset !"







sunnuntai 27. elokuuta 2017

Joutsenkuiskaaja


Tänään oli mökiltä lähtöpäivä. Mamma imuroi ja isäntä huolsi mamman sähkövessaa. Meitsi tallusteli rannalla ja sitten huomasin että mamman ihannoimat joutsenet on tulossa rantaa kohti.  Hyvää hyvyttäni hälytin mamman niitä katsomaan.

Mamma heitti salamannopeasti imurin letkun lattialle ja kipitti kameran kanssa rantaan. Meitsi pikkasen tervehti joutsenia niin mamma hätisti meitsin ja itsensä pois rannasta. Piti ihailla ja kuvailla kauempaa ettei ne säiky. Varmaan olis riittänyt että mamma olis piilottanut oman naaman puun taakse mutta mentiin sitten molemmat pois rannasta.

Joutsenilla oli paljon asiaa. Ne muuttaa etelään lämpimään mutta lupas tulla ensi kesänä takas mökkijärvelle. 

Pikkasen meitsiä harmitti kun mamma vouhkas ainakin tunnin niitä ihania joutsenia ja unohti rapsuttaa meitsiä. Yhtäkkiä en ollutkaan huomion keskipiste, vähemmästäkin sitä lemmikki stressaantuu. Jouduin tekemään muutaman tempun omatoimisesti että mamma huomas ja palas taas maan pinnalle. Ne mun temput auttoi, mamma havahtui taas rapsuttamaan meitsiä ja antoi joutsenten lipua rauhassa pois meitsin rannasta.


"Mamma hoi ! Ne sun ihanat joutsenet on tulossa rantaa kohti !"

"Hö miks en voi katella tässä ja tervehtiä joutsenia...mee itte puun taakse ettei ne säiky !"


"No joo joo...mennään sitten pois rannasta....meitsi vaan ois voinut olla semmonen joutsenkuiskaaja...pikkasen vaan haukahtanut tervehdyksen"


"Onpas niillä joutsenilla paljon asiaa"




"Jotain tässä on keksittävä ettei mamma koko päivää katsele joutsenia"


"Kato mamma meitsi on kenguru !"

"Kato mamma meitsi on mökin isäntä !"



lauantai 26. elokuuta 2017

Ohrapellon ihme

 Heippa kamut ! Eilen tultiin pitkästä aikaa mökille. Täällä on jo aika viileä keli mutta meidän lauma on syysihmisiä. Mamma ainakin sanoo aina että tykkää syksystä. Kuulemma kiva kun voi laittaa sandaaleihin villasukat ja vaihtaa kesäfliisin syysfliisiin.

Eilen illalla oli perinteiset grillaamiset ja auringonlaskun katseleminen. Oli hieno auringonlasku  ja ihmeteltiin isännän kanssa miten reippaasti mamma jakso valvoa sinne asti.
Mamma jakso myös taas kerran höösätä ja laitella meitsille kuistilla peittoa, ettei lenssu iske. Onhan se viltti selässä noloo vaikkei täällä ole kuin oma porukka. Yritän aina ajatella että oon semmonen yön ritari kellä on viitta niin ei harmita niin paljon.

  Yksi onnettomuus sattu eilen illalla minkä isäntä huomasi vasta tänään päiväkahvin aikaan. Mamma oli syönyt salaa isännän lauantaiviineristä kaksikolmasosaa. Isäntä oli pikkasen tuohtunut ja sano mammalle että miksi kielsit tuomasta itselle kaupasta pullaa tai keksiä ja sitten syöt toisen oman. Mamma puolustautui ja sano että se oli puhdas vahinko, siis se isännän viinerin syöminen.

Onneksi isäntä ei oo pitkävihanen ja lähdettiin koko porukka tänään  päiväkahvin jälkeen lenkille. Arvatkaas mitä, meitsi sai maistaa lenkillä ohrapirtelöä. Siellä mökkitien varrella on semmonen iso pelto ja mamma sano että se on ohraa. Heti muistin että isäntähän tykkää ohrapirtelöstä ja tuolta pellolta se sitten sitä vissiin hakee aina ennen saunaa. Meitsi ei jättänyt tilaisuutta käyttämättä ja maistoin isännän lempipirtelöä. No oli se ihan ookoo mutta en kyllä koko tölkillistä jaksais maistella. 

Ai niin oli siellä lenkillä vielä semmonen puusavottakin. Puun oksat oli kaatunut mökkitien yläpuolelle niin isäntä raivas ne pois. Kiittelen kovasti vaikkei nyt isännän ois ehkä meitsin takia tarvinnut vaivautua.

"Niin mamma....joo joo lenssu iskee....tässä sitä taas yön ritarina odotellaan että grilliherkut valmistuu"


"Ihan vaan tiedoksi mamma...oli pakko käydä isolla jutskalla...voitko tarkistaa onko yön ritarin viitta vielä ilman vaurioita"

"Auringonlaskun aikaan"


"Ooo isäntä, kiitos nyt vaivannäöstä vaikka oisin ehkä voinut mennä tosta ilman puusavottaa"


"Ai nytkö mamma pitää pysähtyä poseeraamaan pihlajanmarjojen kanssa....no äkkiä sitten niin pääsen maistamaan ohrapirtelöä"

"Oon oppinut kun mamma ottaa selfietä että kaksoisleuan saa tälleen kireeksi"

"Ai tossako ne ohrapirtelöt on !"

"Njaaaammm.....sanoisin että aika mieto maku ohrapirtelössä, kyllä piimä tän voittaa mennen tullen"